Onko toxfree-kosmetiikka parempaa kuin luonnonkosmetiikka? Harmittavasti vastaus ei ole niin lapsellisen mustavalkoinen. Kirjoitin tähän kuitenkin asioita ja ajatuksia siitä, miksi Kolme Cosmetics valmistaa juuri tällaisia tuotteita ja miksi kutsun niitä "Toxfree-kosmetiikaksi".

Kukaan ei valvo

Tiesitkö, että luonnonkosmetiikka-termiä ei ole standardisoitu eli kosmetiikassa ei ole lainsäädäntöä, joka valvoisi, miten tätä sanaa käytetään. Myöskään sanaa “luomu” tai esim. "100% luonnollinen” ei ole kosmetiikkateollisuudessa millään tavalla säädelty tai valvottu (ruoka-puolella luomu-standardi on määritelty). Tämä voi olla hieman ahdistava ajatus ja monia sertifikaatteja onkin tämän vuoksi luotu vakuuttamaan kuluttajat tuotteen luonnonmukaisuudesta.

Viherpesu on yleinen ongelma myös kosmetiikka-alalla. 

Yleisimpiä sertifikaatteja

Tunnetuimpia riippumattomia sertifikaatteja on mm. eurooppalaiset Ecocert (Ranska), BHID (Saksa), Soil Association (Iso-Britannia) ja AIAB (Italia). Jokaisella näistä on omat määritelmänsä, miten merkki myönnetään. Näistä osaa on voinut hakea myös maan ulkopuolinen valmistaja. NaTrue-leima, pyrkii olemaan kansainvälisesti tunnistettava, kaikille valmistajille avoin merkintä. Lisäksi on toistakymmentä merkkiä ja sertifikaattia, jotka eroavat toisistaan melko lailla. Luonnonmukaisten ainesosien prosenttiosuudet myös vaihtelevat valmistajan ja sertifioijan mukaan myös esimerkiksi sillä lasketaanko vesi mukaan luonnolliseksi raaka-aineeksi vai ei. Jotkut suuremmat valmistajat ovat jopa luoneet oman sertifikaatin tuotteilleen ja siksi tuotteiden laputtaminen ja leimaaminen erilaisilla lupauksilla ei välttämättä ole tae, että tuote on niin luonnonmukainen, eettinen ja ihmeellinen kuin pakkaus antaa ymmärtää.

Suomessa luonnonkosmetiikan kriteereitä on määrittänyt Pro Luonnonkosmetiikka ry. Yhdistyksen mukaan luonnonkosmetiikka ei saa sisältää seuraavia raaka-aineita:

• Synteettisiä hajusteita, väriaineita tai rasvoja

• Synteettisiä säilöntäaineita, kuten parabeenit, 2-bromo-2nitropropane-1,3-diol, DMDM Hydantoin, Imidazolidinyl Urea, Methyldibromo Glutaronitrile

• Maaöljyperäisiä raaka-aineita, kuten Paraffinum Liquidum, Petrolatum

• PEG- ja PPG-yhdisteitä

• Alkyylisulfaatteja, kuten Sodium Lauryl Sulfate, Sodium Laureth Sulfate

• Synteettisiä antioksidantteja, kuten BHT, BHA

• Synteettisiä UV-filttereitä, kuten Benzophenone-yhdisteet, Ethylhexyl Methoxycinnamate, PABA

• Eläinkollageenit ja eläinperäiset raaka-aineet, joiden vuoksi eläin on jouduttu tappamaan tai eläimelle on muulla tavalla aiheutettu kärsimystä

• Ftalaatit
  
  

Emme oikeastaan saisi kutsua kaikkia tuotteitamme luonnonkosmetiikaksi

Täytämme nämä kaikki yllä luetellut luonnonkosmetiikan kriteerit paitsi yhden. Käytämme nimittäin talia (eli eläinrasvaa) kasvosaippuoiden ja original-saippuoiden raaka-aineena. Tali, jota käytämme on hävikki-ja sivutuote, joka menisi muuten roskiin. Luonnonkosmetiikassa kuitenkin kielletään tämä raaka-aine melko yksioikoisesti, tarkastelematta sen hankintatapaa, ekologisuutta tai hyötyjä ihonhoidossa. Itse en keksi eettisempää tai ekologisempaa raaka-ainetta kuin lähituotettu ja sellainen joka menisi muuten roskiin. Surkuhupaisasti moni, joka tästä raaka-aineesta kieltäytyy, käyttää sitä kuitenkin todennäköisesti matkustaessaan (diesel).

Luonnonkosmetiikan yleisenä määritelmänä pidetään, että tuote on mahdollisimman luonnonmukaisesti valmistettu ja sen kokonais-elinkaari kuormittaa mahdollisimman vähän eläimiä, ympäristöä ja ihmistä. Pakkausmateriaalin tulee määritelmän mukaan olla mahdollisimman ekologista, silti suurin osa luonnonkosmetiikastakin on pakattu tavanomaisiin muovipakkauksiin. Eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista tulee huolehtia kaikissa tuotannon vaiheissa ja geenimanipuloidut raaka-aineet on kielletty, mutta paljoakaan ei anneta painoarvoa lähellä tuotetuille raaka-aineille tai kyseenalaisteta luontoa ja uhanalaisia eläimiä vaarantavia kaukaa tuotuja raaka-aineita, kuten palmuöljy. Viime aikoina keskustelua on herättänyt myös kooosöljyn kasvava kysyntä ja sen käyttö. Kaikkia raaka-aineita ei täältä pohjoisesta yksinkertaisesti saa, mutta todella monen voi korvata lähellä tuotetulla vaihtoehdolla. Voisiko tämä olla myös yksi tavoite luonnonkosmetiikassa?

Mitä on toxfree-kosmetiikka ja miksi meillä ei ole sertifikaattia?

Meillä ei aloittelevana pienenä yrityksenä ole mahdollisuuksia maksaa useita tuhansia euroja erilaisista sertifikaateista. Toisaalta Kolme Cosmeticsin toimintaa tai raakaa-aine-seulaa kuvaavaa lappusta ei sopivaa löytyisikään, koska rajaamme käytetyt raaka-aineet vielä tiukemmin kuin yksikään sertifikaatti. 

Tässä muutama esimerkki, joiden ansiosta toxfree-kosmetiikka on ehkä vielä asteen luonnollisempaa ja ekologisempaa kuin luonnonkosmetiikka:

1. Emme käytä vettä. Tuotteet ovat täyttä tavaraa ja esimerkiksi yksi palashampoo vastaa n. kolmea 250ml muovipulloa tavanomaista nestemäistä shampoota. Myös voiteet ja ihonhoitotuotteet ovat vedettömiä. Tuotteemme ovat siis tiiviimmässä koossa.
   
   
2. Meidän ei tarvitse käyttää säilöntäaineita, koska tuotteemme ovat vedettömiä. Säilöntäaineet on luotu eliminoimaan haitallisia bakteereja ja estämästä tuotteita pilaantumasta, mutta ne myös usein tuhoavat ihon omaa, suojaavaa bakteerikantaa. Monessa tuotteessa säilöntäaine on välttämätön, mutta moni on myös herkistynyt jopa luonnonkosmetiikassakin käytettäville säilöntäaineille.
   
   
3. Käytämme mahdollisimman muuntelemattomia raaka-aineita. Ja vältämme pitkälle prosessoituja ja pilkottuja raaka-aineita. Emme myöskään käytä synteettisiä emulgaattoreita, tensidejä. Öljyt ja vahat pyrimme ostamaan kylmäpuristettuina ja luomuina. Arvioimme tätäkin tapauskohtaisesti, koska monet Suomessa tuotetut raaka-aineet ovat parempilaatuisia kuin ulkomaiset luomut (esim. kaura ja mehiläisvaha).  Emme myöskään halua käyttää tuotteissamme raaka-aineita, joilla ei ole ihonhoidollisesti merkitystä kuten ecoglitterit, kultajauheet ja louhitut kiviainekset.
   
   
4. Keräämme tai kasvatamme kaikki yrtit itse. Tämä ei ole mainoskikka, vaan laatuerot olivat niin huimat ostetun ja itse kerätyn/kasvatetun välillä. mm. luomulaatuinen kehäkukka hävisi tehokkuudessaan mennen tullen omassa hyötypuutarhassa kasvatetulle.
   
   
5. Emme käytä muovia pakkausmateriaalina ja emme pakkaa tuotteita näön vuoksi lisäpakkauksiin tai pantoihin. Pakkausmateriaalina toimii ohut valkaisematon sillkipaperi, biohajoavat Sulapac-pakkaukset, kierrätettävä lasi ja kierrätettävä alumiini.
   Yritämme jatkossa panostaa vielä enemmän zero-waste pakkauksiin, eli sellaisiin, jotka voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Siksi tulemme luopumaan myös Sulapac-pakkauksista. 
   
   

Pyrimme jatkuvasti parantamaan toimintaamme ja uudelleenharkitsemaan toimintatapojamme jos huomaamme jonkin epäkohdan. Koko yrityksen liikeidea lähti aikoinaan liikkeelle juuri hyötykäytetyn sivutuotteen, talin hyödyntämisestä ja jos emme sitä saisi kestävästi hankittua- muuttaisimme reseptejä ja tuotetta.

Onko sinulla jokin idea, miten voisimme parantaa toimintaamme tai ajatuksia, mitkä asiat sinulle ovat niitä tärkeimpiä kosmetiikkatuotteita valitessa?

Toxfree terveisin, Hanna